Miltä koronaepidemia näyttää OYSin ammattilaisten silmin? Juttusarjassa esitellään Oulun yliopistollisessa sairaalassa koronan parissa työskentelevien ammattilaisten työtä. 

OYSin yhteispäivystyksessä on kiirettä. Tämän jutun kirjoittamisen aikaan, joulukuun alkupäivinä, sinne on tullut kymmeniä koronaan sairastuneita joka päivä – muiden potilaiden lisäksi. Sairaanhoitaja Heikki tai joku hänen työtovereistaan saattaa olla koronaan sairastuneen ensimmäinen kontakti terveydenhuoltoon. Voimakkaasti oireilevat koronapotilaat otetaan OYSin yhteispäivystyksessä vastaan, tutkitaan ja ohjataan jatkohoitoon.

Usein potilailla on jo olemassa positiivinen testitulos, mutta tarvittaessa testi tehdään päivystyksessä. Koronapotilaiden kunto vaihtelee: osa tulee päivystykseen omin jaloin, osa ambulanssilla. Sairastuneista osa pärjää kotihoidossa, mutta he ovat halunneet tulla päivystykseen tarkastettavaksi.

– Viime aikoina on ollut yhä enemmän sellaisia koronapotilaita, jotka ovat suoraan tehohoidon tai valvonnan tarpeessa, Heikki sanoo.

Potilaat otetaan vastaan tietyn protokollan mukaisesti. Heiltä muun muassa mitataan kuume ja verenpaine, otetaan verinäyte ja mitataan sormesta happisaturaatio eli tutkitaan, kuinka hyvin potilaan elimistö saa happea.

Yhteispäivystyksen hoitotiimi arvioi potilaan jatkohoitotarvetta. Arvioon vaikuttavat tietyt kriteerit, kuten potilaan hapensaanti. Potilas voi jatkaa päivystyksestä Oulun kaupunginsairaalaan, oman kotikunnan terveyskeskukseen, OYSin osastoille, valvontaan tai tehohoitoon. Useat potilaat pääsevät myös kotiin tutkimuksien jälkeen.

Tyypilliset oireet tuttuja

Heikki kertoo, että parin vuoden kokemus koronapotilaista on harjaannuttanut näkemään potilaan yleisvoinnista tyypillisiä asioita. Hengenahdistus, hakkaava yskä, kuume ja uupumus ovat tavallisia oireita.

– Potilas ei ehkä jaksa puhua muuta kuin yksittäisiä sanoja. Hengitystyö voi olla tihentynyttä ja haukkovaa. Perustervekin nuori potilas voi olla todella voipunut.

Heikki sanoo, että valtaosa hänen päivystyksessä tapaamistaan koronapotilaista ei ole ottanut koronarokotetta.

– Tällä hetkellä näyttää, että koronaa on eniten perusterveillä rokottamattomilla nuorilla ihmisillä. He ovat sairastuneet tautiin voimakkain oirein.

Päivystyksessä näkyy myös paljon ikäihmisiä, jotka ovat saaneet koronataudin rokotuksista huolimatta. Heillä usein on ennestään perussairauksia, joten korona heikentää jo heikkoa yleiskuntoa entisestään.

– Koronapotilaiden kanssa tulee usein rokottaminen puheeksi. Joillakin potilailla syynä rokottamattomuuteen on allerginen reaktio tai taustalla oleva sairaus, mutta paljon on niitäkin, jotka eivät osaa kertoa syytä.

Lisävoimia tarvittu

Koronapandemian aikana Heikki on käynyt tekemässä ajoittain työvuoroja myös OYSin teho-osastolla, kun siellä on tarvittu lisävoimia. Muutenkin hän on pandemian aikana tehnyt ajoittain ylimääräisiä työvuoroja. Lomat hän on kuitenkin pitänyt suunnitelmien mukaan.

Tavalliseen päivystystyöhön verrattuna koronapotilaiden hoitaminen on hänen mielestään stressaavampaa. Henkilökunnan on suojauduttava hyvin, mutta taustalla painaa ajatus siitä, saako itse tartunnan tai välittääkö tautia muihin.

Heikki on ollut OYSissa töissä vuodesta 2010 ja neljä viime vuotta yhteispäivystyksessä.

– Pandemia-aika on pannut pohtimaan omaakin jaksamista, tämä on ollut pitkä kuormittava jakso. Aina kun vähän helpottaa, on tullut harmillinen uusi tautirypäs.

Koronavirus on meillä pysyvästi

Koronaviruksesta ei todennäköisesti päästä kokonaan eroon, vaan se jää pysyvästi kiertämään maailmassa, sanoo OYSin vs. johtajaylilääkäri Terhi Nevala. On arvioitu, että kaikki ihmiset tulevat kohtaamaan koronaviruksen jossain vaiheessa.

– Olennainen ero on siinä, kohtaammeko viruksen ensimmäisen kerran rokotettuna vai rokottamattomana. Jos viruksen kohtaa rokottamattomana, on riskinä saada vakava tautimuoto.

Koronapandemia on kysynyt voimia niin terveydenhuollon ammattilaisilta kuin kansalaisiltakin, ja moni kokee tilanteen raskaaksi. Nevala sanoo, että hän ymmärtää hyvin myös epäröinnin ja pelot, joita osalla ihmisistä on suhteessa koronavirusrokotteisiin. Terveydenhuollon ammattilaiset saattavat vastaanotolla ottaa rokotteet puheeksi voidakseen vastata mahdollisiin kysymyksiin, joita ihmisillä herää rokotteista.

Koronavirusta vastaan on annettu rokotuksia jo vuoden 2020 lopulta. Vuoden 2021 lopulla kokemusta rokotteista on kertynyt maailmalla jo paljon.

– Kokemus on entisestään vahvistanut käsitystä, että rokote on turvallinen ja se tehoaa erinomaisesti vakavaa tautimuotoa vastaan.