Neuromodulaatiohoitajan työpäivät ovat vaihtelevia, mutta joka päivä apua annetaan erilaisista kipuoireyhtymistä kärsiville potilaille.

Keitä olette?  

Olemme Pohteen alueen ainoat neuromodulaatiohoitajat Nora Leino ja Tarja Kettunen. Työskentelemme neurokirurgian poliklinikalla Oulussa. Minä Nora teen työtä kokopäiväisesti ja Tarja on tässä työssä puolet omasta työajastaan. Neuromodulaatiohoidoilla voidaan auttaa erilaisista kipuoireyhtymistä kärsiviä potilaita. Kyseessä on hyvin yksilölliset ja usein monista syistä johtuvat vaikeat ja pitkäaikaiset kiputilat.  

Suomessa on yhteensä vain noin 20 neuromodulaatiohoitajaa. Meitä lähimmät hoitajat ovat Rovaniemellä ja Kuopiossa. Oulussa meille tulee noin 100 uutta potilasta vuodessa. Potilaamme voivat olla minkä ikäisiä aikuisia vain. Heille asennetaan kirurgisin toimenpitein ihon alle keskushermostoon vaikuttavia laitteita, kuten stimulaattoreita. Neuropaattisen kivun hoitoon voidaan asentaa selkäytimen takasarven päälle sähköä tuottava laitteisto, jolla voidaan muuntaa kipuviestiä selkäydinstimulaatiolla.  

Neuromodulaatiohoitoja voidaan antaa myös erilaisissa selkäydinsairauksissa, kuten selkäydinvammassa tai MS-taudissa asettamalla intratekaalinen lääkeainepumppu potilaalle, jolloin lääkeaineella saadaan helpotusta raajaspastisuuteen. Neuromodulaatiohoitajan työnkuvaan kuuluu näiden lääkepumppujen täyttäminen, Nora tekee näitä Pohteen alueella yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Myös syväaivostimulaattoripotilaat saavat meiltä tukea ja apua.  

Minkälainen on tyypillinen työpäivänne?  

Neuromodulaatiohoitajan tehtävänkuva perustettiin kolme vuotta sitten. Tämä oli hyvä uudistus sekä meille että potilaille. Aiemmin potilaat tulivat suoraan osastoille kysymysten ja laiteongelmien kanssa. Lääkäriresurssit eivät riittäneet opettamaan potilaita laitteiden käytössä tai auttamaan laiteongelmien kanssa. 

Työpäivämme ovat erittäin vaihtelevia. Meillä ei ole omaa pysyvää työpistettä, vaan teemme työtämme poliklinikkapäivien lisäksi leikkaussaleissa, osastoilla ja röntgenissä. Mukanamme kulkevat eri laitetoimittajien ohjelmointilaitteet. Ylläpidämme myös neuromodulaatiorekisteriä. Osan työtehtävistä voimme tehdä etätyönä. 

Leikkaussalipäivinä tapaamme potilaat ennen leikkausta. Koska jonot leikkauksiin ovat pitkät, on tärkeää kysyä potilaalta sen hetkinen kiputilanne. Leikkaussalissa valmistelemme stimulaattorivälineet sekä testaamme stimulaatioalueen. Potilaat ovat hereillä leikkauksen aikana, jotta saamme stimulaattorin toiminnan säädettyä juuri heille sopivaksi. On myös tärkeää, että potilaiden odotukset leikkauksen jälkeen ovat realistiset, joten hyvä ja rauhallinen potilasohjaus on tärkeä osa työtämme. Stimulaattoreiden vaikutukset ovat yksilöllisiä eivätkä ne tule silmänräpäyksessä. Tuntemukset ovat myös hyvin yksilöllisiä. Leikkauksen jälkeen potilaille löytyy paljon tietoa Terveyskylän Kivun neurostimulaattorihoidon digihoitopolulta, joka avataan kaikille stimulaattoripotilaille. Neuromodulaatiohoitajat ovat tämän polun sisällöntuottajia sekä ammattilaisia, jotka huolehtivat potilaiden viesteistä. Tämä helpottaa meidänkin työtämme, koska potilaat saavat polulta ajantasaista tietoa neurostimulaattorihoidosta ja voivat myös viestiä polun kautta meille ammattilaisille kiireettömissä asioissa. 

Neurokirurgian poliklinikalla tapaamme potilaita, jotka käyvät meillä kontrollissa leikkauksen jälkeen. Tarkistamme leikkaushaavat ja stimulaattorin toiminnan ja teemme tarvittavat ohjelmointimuutokset laitteisiin. Kysymme potilailta, minkälainen heidän vointinsa on ollut leikkauksen jälkeen.  

Työhömme kuuluu myös hallinnollisia tehtäviä. Olemme mukana suunnittelemassa leikkauspäiviä yhdessä lääkärin ja hoidonsuunnittelijan kanssa, huolehdimme ajanvarauksista ja teemme tiivistä yhteistyötä laitevalmistajien kanssa sekä huolehdimme, että meillä on tarvittava välineistö käytettävissämme. Järjestämme vertaistukipäiviä kipupotilaille, joissa neuvomme ja opastamme erilaisten laitteiden käytössä.  

Mikä teitä motivoi työssänne?  

Tässä työssä oppii koko ajan uutta. On hienoa nähdä tyytyväisiä potilaita! Pääsemme näkemään aitiopaikalta, miten potilaidemme elämänlaatu ja toimintakyky paranevat. Heidän ajatuksensa kirkastuvat, uni paranee ja mieli virkistyy. Osa potilaista on pystynyt palaamaan töihin. 

Haluaisimme kouluttautua lisää ja panostaa vieläkin enemmän kipupotilaiden kohtaamiseen. Potilaiden kivut ja elämäntilanteet voivat olla hyvin intensiivisiä ja raastavia. Kun osaamme kohdata potilaita entistä paremmin, antaa se myös meille voimavaroja arkeen ja työhön. Onneksi meillä hoitajilla on toisemme. Puramme työpäivien aikana vaikeita tilanteita yhdessä. Tämä auttaa omaa jaksamista. Vaikka potilaiden elämätilanteet ovat haastavia, ei niitä voi ottaa omaksi henkilökohtaiseksi murheekseen. Omaa työkykyä ja jaksamista voi ylläpitää myös työnohjauksella. 

Työyhteisömme on hyvä. Meillä on välitön yhteys lääkäreihin ja heidän apunsa on aina saatavilla. Myös laite-edustajilta saamamme ohjaus ja tuki on tärkeää. Työmme on hyvin itsenäistä: voimme itse suunnitella työpäivämme. 

Mikä on haastavinta työssänne?  

Kipupotilaidemme haastavat elämäntilanteet mietityttävät myös meitä hoitajia. Tässä työssä pitää osata vetää raja työn ja oman henkilökohtaisen elämän välille. Lisäksi työnkuvamme on todella laaja. Meillä pitää olla langat käsissämme moneen suuntaan. Huolehdimme kaikesta itse. Meillä olisi kovasti tarvetta sihteereiden ammattitaidolle. 

Mikä työyhteisössänne on parasta?  

Meillä on ollut aina avoin työilmapiiri ja hyvä me-henki! Autamme työkavereitamme. Olemme ylpeitä omasta ammatistamme ja haluamme tuoda sitä esille. Vietämme yhdessä myös vapaa-aikaa: käymme syömässä tai istumassa iltaa. Tässä työssä saa myös kehittää itseään niin paljon kuin vain ennättää. Alaan liittyy paljon tutkimustyötä, jossa voimme olla mukana.  

Minkälainen Pohde on työpaikkana? 

Iso organisaatiomuutos on haaste. Samaistumme työntekijöinä vielä entiseen organisaatiomme, identiteettimme pohdelaisina ei vielä oikein ole kirkastunut. Resurssi- ja tietotekniset haasteet ovat tulleet osaksi arkipäivää. Oman työtilan puuttuminen on jokapäiväinen ongelma.  

Urakehitykselle annamme kiitosta: olemme päässeet etenemään urallamme sairaanhoitajina. Esihenkilömme ovat aina olleet kannustavia ja kehottaneet meitä kouluttautumaan lisää ja kehittämään osaamistamme. Koska meitä neuromodulaatiohoitajia on Suomessa niin vähän, olemme päässeet verkostoitumaan myös ulkomaisten kollegoidemme kanssa. Suomessa olemme päässeet luennoimaan ja tekemään hoitomuotoa tunnetuksi erilaisissa koulutustapahtumissa. Vuonna 2023 saimme toisen sijan Pohteen laatupalkintokilpailussa takajuostestimulaatiohoidon kehittämisestä. Oulussa tehdyn työn ansiosta kivun hoidon laatu on parantunut merkittävästi, potilastyytyväisyys on lisääntynyt ja laitekustannusten sekä leikkaussali- ja lääkäriresurssikustannusten säästöt ovat olleet merkittäviä. 

___

Tämä artikkeli on osa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen julkaisemaa ”Parhaat osaajat” -juttusarjaa.