OYS Leikkaus- ja anestesiakeskuksen hoidonsuunnittelun yksikössä työskentelee yhteenä 26 hoidonsuunnittelijaa. Työ on monipuolista ja antoisaa.

Keitä olette?  

Työskentelemme hoidonsuunnittelijoina OYS Leikkaus- ja anestesiakeskuksessa hoidonsuunnittelun yksikössä. Olemme sairaanhoitajia ja olleet pitkään kliinisessä hoitotyössä. Nyt potilaamme ovat Eskossa, Kannassa ja puhelimessa. 

Yhteensä yksikössämme työskentelee 26 hoidonsuunnittelijaa, kaksi sihteeriä, osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja. Yksikkö perustettiin vuonna 2016. Aiemmin tätä työtä tehtiin osastoilla ja leikkaussaleissa oman työn ohessa. Nyt kun toimimme omassa yksikössämme, voimme tehdä työtä keskitetysti potilasmäärien lisääntyessä. Omassa yksikössä on myös helpompi huomioida loma-ajat ja sijaisuudet. Työn tekeminen on nyt joustavampaa.  

Teemme molemmat päivätöitä. Työ on monipuolista ja vaatii organisointikykyä. Meillä olisi mahdollista tehdä töitä etänä kolmena päivänä viikossa, mutta meillä kummallakaan ei ole kotona työssä vaadittavia tiloja ja työn vaatimaa ergonomiaa. Sujuakseen työ edellyttää kahta isoa näyttöä, pieneltä läppäriltä ei työnteko onnistu.  

Susan Hellman: ”Toimin aikaisemmin leikkaussalissa anestesiahoitajana ja kipupoliklinikalla sairaanhoitajan työtehtävissä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä. Kun yksikkö lakkautettiin, toimi siirrettiin Ouluun. Halusin nimenomaan päivätyön. Kuljen Raahesta töissä Oulussa päivittäin. Sain erittäin hyvän perehdytyksen työtehtäviin OYSin sydänosaston silloiselta sihteeriltä Mari Karppiselta. Hoidonsuunnittelussa vastuualueeni on sydän- ja keuhkokirurgian hoidonsuunnittelu”, Susan kertoo. 

Ulla Kettunen: ”Minun vastuualueeni on valtimopuolen verisuonikirurgia ja niiden toimenpideradiologian hoidonsuunnittelu. Silloin, kun lapset olivat pieniä, myös minulle oli tärkeää saada päivätyö. Kun aiempi jonohoitaja lähti pois, minua pyydettiin nykyiseen työhöni”, Ulla sanoo. 

Minkälainen on tyypillinen työpäivänne?  

Tulemme aamuisin töihin noin kello 7. Tarkistamme ensimmäiseksi potilaiden verikoevastaukset. Näillä erikoisaloilla ennen leikkausta ja toimenpiteitä otetuilla laboratoriokokeilla on merkitystä siihen, voidaanko suunniteltua leikkausta tai toimenpidettä tehdä suunnitellussa aikataulussa. Tarvittaessa olemme yhteydessä verikeskukseen, kirurgiin ja potilaaseen.  

Seuraavaksi katsomme, onko jonoon tullut kiireellisiä potilaita. Pääsääntöisesti potilaat ovat kiireellisyysluokkaa 1 ja 2. Kiireelliset potilaat leikataan 1–3 viikon sisällä. 

Tarkistamme myös leikkaussalien tilanteet eli ovatko leikkaukseen tulleet potilaat päässeet saliin asti. Leikkaukset voivat peruuntua monesta eri syystä: salissa ei ole tarvittavaa henkilökuntaa, potilaalle ei ole teho-osastopaikkaa, potilas itse on voinut sairastua tai on voinut tulla kiireellisempi leikkaus. Sydänleikkausta tai tehohoitoa vaativaa leikkausta ei aloiteta koskaan ennen kuin potilaalle on varmistettu teho-osastopaikka. Erikoisalat myös poikkeavat jonkin verran toisistaan: tiettyjä leikkauksia tehdään tiettyinä päivinä. Sydänkirurgit määrittelevät itse leikkauksille leikkauspäivät, mutta osalla erikoisaloista leikkauspäivän määrittelevät hoidonsuunnittelijat.  

Potilailla on mahdollisuus soittaa meille hoidonsuunnittelijoille. Teleq-takaisinsoittopalvelu on auki koko päivän. Yleensä pystymme hoitamaan kaikki potilaspuhelut saman päivän aikana.  

Mikä teitä motivoi työssänne?  

Oman erikoisalan hoidonsuunnittelusta täytyy olla aidosti kiinnostunut.  Koemme työmme haasteelliseksi, koska tilanteet muuttuvat nopeasti. Tämä tekee työstä vuosienkin jälkeen mielenkiitoisen.  Me molemmat olemme hoitaneet oman erikoisalamme potilaita kliinisessä hoitotyössä. Yhteistyö kaikkien kumppaneidemme kanssa on hyvää. Erikoisaloillamme on erittäin mukavat kirurgit. He ovat oppineet, että hoidonsuunnittelijat eivät soittele turhaan.  

Onnistumisen hetkiä työssämme koemme erityisesti silloin, kun kiireellinen potilas on päässyt ajallaan leikkaussaliin tai silloin, kun löydämme potilaan taustatiedoista jotain sellaista, jota ei lähetteessä ole mainittu lainkaan. Meillä on vahvaa tietoa ja osaamista siitä, mitkä kaikki asiat pitää olla tarkistettuna, että osastoilla hoitajien työ helpottuu ja potilaan hoito jatkuu sujuvasti.  

Työmme on antoisaa, mutta tässä työssä pitää pystyä sietämään keskeneräisyyttä ja ajallista painetta. Osa toimenpiteistä tehdään esimerkiksi kahden päivän aikana: silloin on erityisen tärkeää pitää niin sanotusti kaikki palapelin palat käsissä, jotta hoitoketjusta muodostuu ehjä kokonaisuus. Meille tulee potilaita lähetteillä kaikista keskussairaaloista. Valitettavan usein lähetteet ovat puutteellisia. Tehtävämme on huomata riskilääkkeet. Jokainen potilas on erilainen: puutteellisten tietojen ja lääkkeiden selvittäminen on usein melkoista salapoliisityötä. Meidän täytyy huomioida työssämme myös tulkkipalvelujen tarve. Tarvittaessa huolehdimme tulkkien tilaamisesta.  

Mitkä ovat työnne parhaat puolet?  

Tässä työssä on paljon hyviä puolia. Työ on säännöllistä päivätyötä. Vaikka potilaat ovat erilaisia, protokolla on aina sama. Yhteistyö sujuu hyvin kaikkien kumppaneidemme kanssa ja koemme, että työmme on palkitsevaa. Joudumme usein neuvottelemaan aikatauluista, mutta asiat ratkeavat aina. Teemme kaikki töitä potilaan parhaaksi. Meille tässä työssä on vetovoimaa, sillä työ on erittäin mielenkiintoista. 

Mikä on haastavinta työssänne?  

Haastavinta ovat jatkuvat muutokset ja resurssien vaihtuvuus. Henkilökuntaa ei ole välttämättä riittävästi leikkaussaleihin esimerkiksi sairauslomien takia. Saamme viikoittain tietää, jos leikkaussaleja joudutaan sulkemaan. Näihinkin saleihin olemme suunnitelleet leikkaukset, jotka tässä tapauksessa joudutaan perumaan. Myös kiireelliset leikkaukset muuttuvat alun perin suunniteltuja aikatauluja.  

Mikä työyhteisössänne on parasta?  

Kollegoiltamme saa aina apua! Meillä on erittäin kokenutta porukkaa, joka osaa tarvittaessa auttaa kaikissa käytännön asioissa.  

Minkälainen Pohde on työpaikkana? 

Pohde on ollut jo hyvin pitkään muutosten kourissa. Uusi iso organisaatio on tuonut mukanaan omat haasteensa. Esihenkilöillä on valtavasti alaisia ja keskijohto on kuormittunutta. Koemme, että päätöksen teko on hidasta. Voi olla, että esihenkilösi ei välttämättä tiedä, mitä juuri sinä teet työksesi. Myös henkilöstön vaihtuvuus organisaatiossa on suurta: samat ihmiset eivät ole enää töissä puolen vuoden päästä.  Oikeaa henkilöä on vaikea löytää. Tästä syystä myöskään puhelinluettelot ja järjestelmät eivät pysy ajan tasalla henkilöstömuutoksista.

___

Tämä artikkeli on osa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen julkaisemaa ”Parhaat osaajat” -juttusarjaa.