Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue käy yhteistoimintaneuvottelut henkilöstöjärjestöjen kanssa osana talousarvioprosessia.

Hyvinvointialueelle valmistellaan parhaillaan talousarvioehdotusta vuodelle 2023. Talousarvioehdotus sisältää sopeutustoimenpiteitä, joilla on todennäköisesti myös henkilöstövaikutuksia. Tämän vuoksi henkilöstöjärjestöjen kanssa käydään yhteistoimintaneuvottelut 14.–28.11.2022. Neuvotteluesitys annetaan 7.11.2022.

Henkilöstöön vaikuttavia toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin aluehallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen. Aluevaltuuston on määrä päättää talousarviosta 19.12.2022.

Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksista kerrotaan 28.11.2022 jälkeen, kun ne on saatu päätökseen.

Taustalla laki

Taustalla on laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella, joka määrää, että työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat:

1. henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan tai hyvinvointialueen palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien tai hyvinvointialueiden tai näiden välisessä yhteistyössä
2. palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla ulkopuolisen työvoiman käytöstä tai liikkeen luovutuksesta johtuvia tai muita olennaisia henkilöstövaikutuksia
3. henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia tai
4. taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista.

Jos kunnan tai hyvinvointialueen talousarvioehdotuksessa edellytetään sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi useita irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia taikka merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteiden ehdoissa, toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin kunnanhallitus tai aluehallitus tekee kunnan- tai aluevaltuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen.

– Nyt käynnistettävät neuvottelut liittyvät talousarvioprosessiin. Marraskuun aikana käytävillä yhteistoimintaneuvotteluilla ennakoidaan niitä toimenpiteitä, joita voidaan tarvita talousarvion tultua hyväksytyksi. Jos hyvinvointialueen talousarvio hyväksytään esityksen mukaisesti, tullaan hyvinvointialueella käynnistämään sen toiminnan alettua yhteistoimintalain 4 § 1 momentin mukaiset yhteistoimintamenettelyt, joissa neuvotellaan esimerkiksi työtehtäviin ja työn organisointiin liittyvistä muutoksista. Neuvotteluissa on mahdollista käsitellä myös taloudellista ja tuotannollisista syistä toimeenpantavia osa-aikaistamisia, lomauttamisia tai irtisanomisia, kertoo henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen.

Järjestämissuunnitelma toimii tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmana

Strategiaan pohjautuva sote-järjestämissuunnitelma toimii Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmana vuosille 2023–2025. Aluevaltuusto on hyväksynyt järjestämissuunnitelman 17.10.2022. Suunnitelmassa kuvataan keskeisiä tavoitteita, keinoja ja mittareita talouden tasapainon varmistamiseksi.

Lähes kaikilla hyvinvointialueilla erityisesti ensimmäisten vuosien taloustilanne tulee olemaan erittäin haastava. Näin on myös Pohjois-Pohjanmaalla. Tämä johtuu pääosin kolmesta tekijästä:

1. Rahoituksen taso vuodelle 2023 ei kaikilta osin vastaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon eikä pelastustoimen siirtyviä kustannuksia vuodelta 2022.
2. Vuonna 2023 kustannukset kohoavat rahoituksen muutosta selvästi voimakkaammin.
3. Hyvinvointialueiden erityispiirteitä (muun muassa yliopistosairaalan vastuut, sirpalehyvinvointialueen erityispiireet) ei huomioida rahoituksessa riittävästi.

Talouden sopeuttaminen rahoitusta ja muita tuloja vastaavaksi edellyttää merkittäviä muutoksia Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintamalleihin ja palvelurakenteisiin. Tämä aiheuttaa myös merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Pohjois-Pohjanmaalla arvio on, että ilman sopeutustoimia ensimmäisen toimintavuoden alijäämä on noin 80–120 miljoonaa euroa. Näyttää todennäköiseltä, että arvio toteutuu haarukan ylälaitaan. Hoitajaliittojen palkkaratkaisu 3.10.2022 ja sen mahdolliset heijastevaikutukset korottavat alijäämäarviota vuodelle 2023 noin 15–20 miljoonaa euroa. Näin mittava alijäämä ei ole mahdollinen, vaan sopeuttamistoimet ovat välttämättömiä.

Järjestämissuunnitelmassa kuvatuilla toimenpiteillä on tavoitteena tasapainottaa kustannustasoa pysyvästi noin 40 miljoonaa euroa. On tärkeää, että kustannustasoa saadaan pysyvästi laskettua heti vuodesta 2023 alkaen. Tämän lisäksi talousarviossa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla taloutta sopeutetaan toiset noin 40 miljoonaa euroa. Tämän jälkeenkin alijäämäennuste vuodelle 2023 on noin 60 miljoonaa euroa.

Laki hyvinvointialueesta määrää, että taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensimmäisenä toimintavuonna syntynyt alijäämä tulee kattaa kahden seuraavan vuoden aikana. Sopeuttamisohjelman toimenpiteitä on näin ollen välttämätöntä jatkaa myös vuosina 2024–2025.

Talouden sopeuttamisen keinoja

Valtion rahoitus ei mahdollista nykyisten toimintamallien ja rakenteiden ylläpitämistä, joten hallittu uudistuminen heti hyvinvointialueen käynnistymisestä lähtien on välttämätöntä.

Järjestämissuunnitelmassa otetaan kantaa keskeisiin rakenteellisiin ja toiminnallisiin uudistuksiin liittyen kotona ja arkiympäristössä tapahtuvaan tukeen ja palveluihin, tarpeen mukaisiin sote-keskuksiin, hyvinvointialueen yhteisiin palveluihin sekä yhteistyöalueen yhteisiin palveluihin. Suunnitelmassa kuvataan muutoksia muun muassa palveluverkossa, järjestämistavoissa ja resurssien kohdentamisessa.

Järjestämissuunnitelman lisäksi talousarvioon sisältyy tavoitteita ja keinoja talouden sopeuttamiseksi. Esimerkkejä:

• Tarpeen mukaisten sote-keskusten määrittely ja toiminnan käynnistäminen
• Tukipalveluiden ja tilojen käytön tehostaminen
• Hyvinvointialueen kumppaneille asetettavat tasapainotustavoitteet ja konserniohjaus
• Muutokset järjestämistavoissa (muun muassa oma toiminta, ostopalvelut) kustannusvaikuttavuuden lisäämiseksi
• Kriteereiden, palveluseteliarvojen ja harkinnanvaraisten maksujen tarkastelu
• Hankerahoituksen ja muun ulkopuolisen rahoituksen hyödyntäminen
• Investointien ja leasing-hankintojen priorisointi
• Erikoissairaanhoidon OYS2030-tuottavuusohjelman toimeenpanon jatkaminen
• Perus- ja erityistason integraation vahvistaminen tuomalla erikoissairaanhoidon osaamista sote-keskuksiin

Edellä kuvatuilla järjestämissuunnitelman ja talousarvion tasapainottamisen tavoitteilla ja toimenpiteillä on vaikutuksia myös henkilöstöön. Vaikutukset tarkentuvat muun muassa sote-järjestämissuunnitelmaan liittyvissä toimeenpanosuunnitelmissa.

Hyvinvointialueen organisaatio ja toiminta uudistuvat

Pohjois-Pohjanmaalla on nykytilanteessa 19 järjestämisvastuullista sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota ja kaksi pelastuslaitosta. Hyvinvointialueelle henkilöstöä liikkeen luovuttavia organisaatioita on yhteensä 37. Yhtenäisen kaksi toimialaa sisältävän hyvinvointialueen organisaatio ja johtamisjärjestelmä poikkeaa merkittävästi luovuttavien organisaatioiden vastaavista.

Tavoitteena on ollut muodostaa integraatiota edistävä ja mahdollistava organisaatiorakenne sekä hyvinvointialuestrategiaa, sote-järjestämissuunnitelmaa sekä pelastustoimen palvelutasopäätöstä mahdollisimman hyvin edistävä organisaatio. Tavoitteena on ollut myös keventää hallintoa tarkoituksenmukaisella tavalla, lähiesihenkilötyön resursseista ja suoriutumisen edellytyksistä tinkimättä.

Hyvinvointialueen organisaatiouudistuksen myötä johtamis-, esihenkilö- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviä henkilöitä jää myös sijoittumatta hyvinvointialueen vastaaviin tehtäviin. Näiden henkilöiden osalta yhteistoimintamenettelyn yhteydessä hyvinvointialue tulee tarjoamaan heille ensisijaisesti työntekijän työsopimuksen mukaista vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Tehtäviä tarjotaan pääasiassa palvelutuotannosta.

Vaikuttavuuden lisäämiseksi hyvinvointialueella on tarpeen arvioida palvelujen järjestämistapoja eli resurssien kohdentamista oman toiminnan ja ostopalvelujen välillä. Myös tällä voi olla vaikutuksia hyvinvointialueen henkilöstöresursseihin tulevina vuosina.