Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallitus kokoontui 8.6.2022 puheenjohtaja Tapani Töllin johdolla. Aluehallitus käsitteli muun muassa talousarvion ja hankintaohjeen työstöä, työ- ja elinkeinopalvelujen uudistusta sekä ateria- ja puhtauspalvelujen järjestämistä.

Ensimmäinen talousarvio suunnittelussa

Strategia- ja talousjohtaja Anu Vuorinen esitteli hyvinvointialueen taloussuunnitteluohjetta. Hyvinvointialueen talousarvio laaditaan vuodelle 2023 ja taloussuunnitelma vuosille 2024–2025. Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on toteutettava hyvinvointialuestrategiaa.

Hyvinvointialueen rahoitus tulee alkuvaiheessa perustumaan yleiskatteelliseen valtion rahoitukseen sekä osin asiakas- ja käyttömaksuihin. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen yleiskatteellinen rahoitus vuonna 2023 on viimeisimpien rahoituslaskelmien mukaan 1,669 miljardia euroa eli asukasta kohti 4016 euroa.

Hyvinvointialueen talousarvio ja taloussuunnitelma päätetään aluevaltuustossa joulukuussa 2022. Investointisuunnitelma on kuitenkin toimitettava ministeriöille jo 1.10.2022 mennessä.

Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen taloussuunnitteluohjeen vaiheen 1. Päivitettyjen rahoituslaskelmien ja muiden tarkennusten osalta täsmentynyt taloussuunnitteluohje tuodaan tarvittavilta osin toimielinten käsittelyyn elokuussa 2022.

Strategia linjaa hankintoja

Hankinta- ja valvontajohtaja Arja Heikkinen esitteli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hankintaohjeen suunnittelua. Hankintaohjeessa kuvataan hyvinvointialueen hankintaprosessit ja niiden perusperiaatteet. Se varmistaa yhdenmukaiset menettelytavat koko organisaation hankinnoissa.

Hankintojen vastuut jakaantuvat seuraavasti:

• Konsernipalveluiden hankintayksikkö vastaa tavara- ja palveluhankinnoista.
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistoiminnon hankintayksikkö vastaa hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien sote-palvelujen hankinnoista.
• Hyvinvointialueen apteekki vastaa lääkevalmisteiden ja niihin rinnastettavien aineiden hankinnasta.
• Tekniset palvelut vastaa rakentamiseen ja peruskorjaamiseen liittyvistä hankinnoista asiantuntijapalveluineen.

Strategia linjaa hankintojen toteuttamista. Strategian mukaan hyvinvointialue esimerkiksi tarjoaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa siihen, mistä he saavat palvelunsa. Hyvinvointialueen palvelut toteutetaan yhteistyössä kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa. Hankinnoissa huomioidaan alueen yritykset.

Aluehallitus päättää hyvinvointialueen hankintaohjeesta sekä laite-, järjestelmä-, investointi- ja palveluhankinnoista, joiden arvo ylittää viisi miljoonaa euroa. Tulevaisuuslautakunta päättää sosiaali- ja terveydenhuollon strategisten palveluhankintojen periaatteista, palvelukriteereistä, harkinnanvaraisista palvelumaksuista ja palvelusetelien arvosta aluevaltuuston hyväksymän järjestämissuunnitelman mukaisesti.

Henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen kertoi valmistelussa olevista mahdollisista henkilöstön käyttöä rajoittavista ehdoista hankintaohjeissa ja -sopimuksissa.

Julkiset työvoimapalvelut järjestetään uudelleen

Perhe- ja sosiaalipalvelujen, OYS psykiatrian toimialuejohtaja Leena Mämmi-Laukka ja hankinta- ja valvontajohtaja Arja Heikkinen esittelivät työ- ja elinkeinopalvelujen uudistusta (TE2024) ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä.

Kunnat vastaavat vuodesta 2024 lähtien kuntalaisten työllistymisestä. Hyvinvointialue vastaa työttömien sosiaali- ja terveyspalveluista, kuten työttömien terveysneuvonnasta ja -tarkastuksista, lausunnoista, kuntouttavasta työtoiminnasta, sosiaalisesta ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta sekä päihde- ja mielenterveyspalveluista.

Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka tuo palvelut lähemmäs asiakkaita ja edistää työntekijöiden nopeaa työllistymistä. Laki antaa raamit ja toimivallan, mutta kunnat ja hyvinvointialueet voivat itse päättää toimeenpanosta ja yhteistyöstä.

Ateria- ja puhtauspalveluihin kaksi yhtiötä

Ateria- ja puhtauspalvelujohtaja Tanja Koski esitteli ateria- ja puhtauspalvelujen järjestämisen tilannetta. Pohjois-Pohjanmaalle muodostetaan kaksi in house -yhtiötä: eteläinen ja pohjoinen.

Eteläinen yhtiö palvelee siihen kuuluvia eteläisen alueen kuntia: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Siikajoki ja Ylivieska. Pohjoiseen yhtiöön kuuluvat Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski.

Tehostetun palveluasumisen Kuusela perusparannukseen

Monet kehitysvammaisten palvelutarvetta kuvaavat tunnusluvut ovat Pohjois-Pohjanmaalla kansallista tasoa korkeampia. Myös ikääntyvien vammaisten henkilöiden määrä kasvaa. Tavoitteena on kehitysvammaisten henkilöiden tarpeisiin kohdennetut asumispalveluratkaisut ja raskaan asumispalvelun osuuden vähentäminen. Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan edelleen tehostettua palveluasumista kehitysvammaisille asiakkaille.

Vammaispalvelujen toimialuejohtaja Päivi Lauri esitteli Sievin kunnan kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisyksikön, Kuuselan, toimitilojen perusparannushanketta ja ARA-hakemusta varten pyydettyä lausuntoa. Aluehallitus puoltaa perusparannushanketta.

Simon sote-palvelut Lapin hyvinvointialueen vastuulle

Lapin hyvinvointialue on pyytänyt lausuntoa palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta Simon kunnan väestölle. Aluehallitus puoltaa vaihtoehtoa, jonka mukaan Lapin hyvinvointialue järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Simon asukkaille, ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa tehdään viranomaisyhteistyötä viranomaistehtävien hoitamisessa siirtymävaiheessa.

Simossa työskentelevä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyy Lapin hyvinvointialueelle. Siirtyvä henkilöstö käsittää noin 97 % Simossa tarvittavasta henkilöstöresurssista. Yhteistyön sisältö tarkentuu valmistelun edetessä.

Virkoja terveyden- ja sairaanhoidon toimialueelle

Terveyden- ja sairaanhoidon toimialueelle perustetaan apulaisylilääkäreiden virkoja: Koillismaalle yksi, Lakeudelle kolme, Oulunkaarelle kaksi, Ouluun seitsemän, Oulun eteläiselle neljä ja Rannikolle kaksi. Lisäksi perustetaan kolme koulutusapulaisylilääkärin virkaa.

DigiFinlandin osakkeita hyvinvointialueelle

DigiFinland Oy on tällä hetkellä valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, joka kehittää ja tuottaa kansallisia digitaalisia palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja muiden toimialojen tarpeisiin. DigiFinland tuottaa tällä hetkellä muun ohella Omaolo- ja Päivystysapu 116117 -palveluita.

Valtio on ilmoittanut luopuvansa vastikkeetta DigiFinlandin osakeomistuksen enemmistöstä hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän hyväksi sillä edellytyksellä, että merkittävä osa hyvinvointialueista tulee yhtiön osakkeenomistajiksi ja että valtiolla säilyy aina vähintään 33,4 prosentin omistus- ja äänivaltaosuus yhtiössä. Tarkoitus on, että 66,6 prosentin omistus- ja äänivaltaosuudet jakautuvat tasan, eli kaikki saavat yhtä monta osaketta ja ääntä.

Omistusjärjestelyn toteuttaminen edellyttää lisäksi eduskunnan suostumusta ja valtioneuvoston yleisistunnon päätöstä. DigiFinlandin liiketoimintamallin pääasiallisena asiakasryhmänä ovat hankintalain mukaisen sidosyksikköaseman perusteella 1.1.2023 lukien hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki, HUS-yhtymä ja valtio.

Seuraavat kokoukset

• Ti 14.6.2022 klo 9–16 aluehallituksen kokous
• To 16.6.2022 klo 8–16 aluehallituksen strategiaseminaari

Pöytäkirja

Kokouksen pöytäkirja tulee nähtäväksi hyvinvointialueen verkkosivuille: https://pohjois-pohjanmaanhyvinvointialue.fi/paatoksenteko/aluehallitus/