Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen aluehallitus kokoontui 13.12. puheenjohtaja Tapani Töllin johdolla.

Kokouksen keskeisenä asiana oli ensi vuoden talousarvio ja tulevien vuosien taloussuunnitelma ja investointisuunnitelma. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen talousarvion ja -suunnitelman vuosille 2023–2025.

Lisäksi aluehallitus käsitteli muun muassa seuraavia asioita:

• Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen yleiset periaatteet ja lakisääteiset terveydenhuollon asiakasmaksut
• Hallintosäännön päivittäminen
• Ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 2023–2025
• Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2021
• Oulun Tuotantokeittiö Oy:n omistusjärjestelyt
• Valtuustoaloitteet
• Kuntien selvitykset ja esitykset hyvinvointialueelle siirtyvästä irtaimesta omaisuudesta, sopimuksista, vastuista ja toimitiloista
• Pohjoisen YTA-alueen yhteisen matkapalvelukeskuksen valmisteluun sitoutuminen
• Esko asiakas- ja potilastietojärjestelmän jatkuvan palvelun sopimus
• Monetran palvelusopimus
• Viestintäohje
• Valtuustoryhmien toimintatuen periaatteet
• Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle perustettavat virat; henkilöstön siirtyminen hyvinvointialueelle
• Paikallinen virkaehtosopimus terveyskeskuslääkäreiden päivystyspalkkioiden määräytymisestä
• Työsuojelun yhteistoiminnan järjestäminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella
• Vapaa-ajan kiinteistöjen vuokraus henkilökunnalle
• Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjeet
• Sisäisen tarkastuksen työohjelma 2023

Tutustu kokouksen esityslistaan.

Esitys talousarvioksi ja -suunnitelmaksi vuosille 2023–2025

Pohteen ensimmäistä talousarviota valmistellaan tilanteessa, jossa maailman ja hyvinvointialueiden taloudessa on poikkeuksellista epävarmuutta. Hyvinvointialueet ovat toimintansa käynnistyessä alijäämäisiä lähes kaikkialla Suomessa. Alijäämä johtuu muun muassa erosta kuntien siirtyvissä kustannuksissa ja valtion rahoituksessa sekä investointien korkeasta tasosta.

Hyvinvointialueiden rahoitusasemaa heikentää monien kustannuserien, muun muassa henkilöstökustannusten ripeä nousu. Hyvinvointialueiden taloutta haastavat aluksi myös merkittävät muutoskustannukset, joista suurimmat kokonaisuudet liittyvät palkkojen ja ICT-järjestelmien sekä muun muassa etuisuuksien ja palvelujen harmonisointiin.

Aluevaltuusto päättää talousarviosta 19.12.

Aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi vuodeksi talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuusto hyväksyy myös taloussuunnitelman vähintään kolmeksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Hyvinvointialuelaki edellyttää, että taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä eli viimeistään vuonna 2025. Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on toteutettava hyvinvointialuestrategiaa.

Aluevaltuusto hyväksyy myös maksujen yleiset perusteet. Asiakasmaksujen, ulkoisen laskutuksen ja hinnastojen sekä pelastustoimen maksujen yleiset perusteet sisältyvät talousarviokirjaan.

Talousarvio on uuden organisaation mukainen

Pohteen toukokuussa 2022 hyväksytty hyvinvointialuestrategia on ohjannut sote-järjestämissuunnitelman, pelastustoimen palvelutasopäätöksen sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelua.

Hyvinvointialueen talousarviota on rakennettu uuden organisaatiorakenteen mukaisesti, joten hyvinvointialueen tuottoja ja kustannuksia ei ole voitu suoraan verrata siirtyvään kustannuspohjaan.

Hyvinvointialueen toimielimet ovat ohjanneet taloussuunnitteluprosessia systemaattisesti. Talouteen kytkeytyviä aiheita on käsitelty aluevaltuuston ja -hallituksen sekä lautakuntien kokouksissa ja seminaareissa. Lisäksi talousarvion valmistelua on käsitelty muun muassa hyvinvointialueen ja järjestämistoiminnon johtoryhmissä, yhteistoimintaelimen kokouksissa sekä esihenkilö- ja henkilöstöinfoissa.

Talousarvion toiminnan ja talouden tavoitteet tarkentuvat helmikuussa 2023 aluehallituksen käsittelyyn tulevassa käyttösuunnitelmassa.

Haasteellinen taloustilanne edellyttää sopeuttamista

Rahoituksen taso vuodelle 2023 ei vastaa kaikilta osin kuntien siirtyviä kustannuksia vuodelta 2022. Lisäksi vuonna 2023 kustannukset kohoavat rahoituksen muutosta selvästi voimakkaammin. Talouden haasteita lisää myös se, että hyvinvointialueiden erityispiirteitä, kuten yliopistosairaalan vastuita ja hyvinvointialueen sirpaleisuutta, ei huomioida rahoituksessa täysimääräisesti. Pohjois-Pohjanmaalla arvio on, että ilman sopeutustoimia ensimmäisen toimintavuoden alijäämä on noin 100–136 miljoonaa euroa.

Talouden haasteet on tunnistettu Pohjois-Pohjanmaalla jo varhaisessa vaiheessa. Tilannekuvan tarkentuessa sopeuttamistoimien mittaluokkaa ja toteutussuunnitelmaa on täsmennetty. Järjestämissuunnitelmassa kuvatuilla toimenpiteillä on tavoitteena tasapainottaa kustannustasoa pysyvästi noin 40 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi talousarviossa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla taloutta sopeutetaan toiset noin 40 miljoonaa euroa.

Edellä kuvattujen sopeuttamistoimien jälkeen alijäämäennuste vuodelle 2023 on noin 55,9 miljoonaa euroa. Toiminnan ja rakenteiden suunnitelmallista uudistamistyötä on jatkettava myös seuraavina vuosina. Tavoite on, että uudistamalla toimintamalleja ja rakenteita pystytään varmistamaan talouden tasapaino ja lainanhoitokyky palvelujen laatu turvaten.

Valtioneuvoston antaman lisälainanottovaltuuden ehtona on, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen on tullut laatia tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma valtionvarainministeriön hyväksyttäväksi 31.10.2022 mennessä. Aluevaltuuston 17.10. hyväksymä sote-järjestämissuunnitelma toimii tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmana. Valtiovarainministeriön pyytämät täydennykset taloustilanteen ennakointiin sekä tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimeenpanon riskien arviointiin on lisätty osaksi talousarviokirjaa.

Tulorahoitus pääosin valtiolta

Toimintatuotot, jotka koostuvat myynti- ja maksutuotoista, tuista ja avustuksista sekä vuokra- ja muista toimintatuotoista arvioidaan 326,5 miljoonan euron suuruisiksi vuodelle 2023. Suurin osa, 84 prosenttia, tulorahoituksesta muodostuu valtiolta saatavasta yleiskatteellisesta rahoituksesta.

Toimintakulut muodostuvat henkilöstökuluista, palvelujen ostoista, aineista ja tarvikkeista, avustuksista ja muista toimintakuluista. Toimintakulut ovat talousarviossa yhteensä 2 018,9 miljoonaa euroa, rahoituskuluihin varataan 11,7 miljoonaa euroa (netto) ja suunnitelman mukaisin poistoihin 38,3 miljoonaa euroa. Kuluista 49 prosenttia koostuu henkilöstökuluista ja 32 prosenttia palvelujen ostoista.

Investointisuunnitelma osana talousarviota- ja suunnitelmaa

Osana talousarviota laaditaan hyvinvointialueen aluevaltuuston vahvistettavaksi investointisuunnitelma neljälle seuraavalle suunnitelmavuodelle. Investointisuunnitelma perustuu kaudelle esitettyjen uusien, hyvinvointialueen strategiaa edistävien investointien ja jo meneillään olevien investointien rahoitustarpeisiin. Vuoden 2023 talousarviossa on investointeihin varattu 249,9 miljoonaa euroa.

Seuraavat kokoukset

• Ti 20.12.2022 klo 12–14 (ylimääräinen kokous)
• Ti 10.1.2023 klo 9–16
• Ti 17.1.2022 klo 9–16

Pöytäkirja

Kokouksen pöytäkirja lisätään Pohteen verkkosivuille, kun se on tarkistettu.