Koska yli 70-vuotiaita on alueella vähemmän kuin muissa maakunnissa, on myös rokotteita saatu alueelle muuta maata vähemmän.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on selvittänyt yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä alueen kuntien kanssa koronarokotteiden jakoperusteita ja sitä, miksi alue on jäänyt rokotuksissa muista maakunnista jälkeen. Torstaihin 18.2. mennessä alueen asukkaista 11 920 oli saanut koronarokotteen ensimmäisen annoksen, toisen annoksen saaneita oli 4027.

Rokotteita jaetaan maakuntiin rokotusten kohderyhmien, eli sote-henkilöstön ja yli 70-vuotiaiden määrän mukaisessa suhteessa. Pohjois-Pohjanmaalla erona muihin maakuntiin on alueen yli 70-vuotiaiden määrä. Myös sote-henkilöstöä on hieman vertailumaakuntia vähemmän.

Rokotusten kohderyhmään kuuluvaa sote-henkilöstöä ja yli 70-vuotiaita on Pohjois-Pohjanmaalla 6,2 prosenttia koko maan kohderyhmään kuuluvasta väestöstä. Rokotteita alueelle on saatu hieman tätä enemmän, 6,5 prosenttia koko maahan jaetuista rokotteista.

”Koko Pohjois-Pohjanmaan väestöön suhteutettuna määrä on pieni, mutta kokonaisuudessaan rokotteita on saatu alueelle oikeudenmukaisesti. Jakoperusteissa ei selvitysten mukaan ole tapahtunut virheitä”, OYSin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen kommentoi.

Rokotteita jaetaan sairaanhoitopiirin sairaala-apteekista kuntien tilausten perusteella sitä mukaa, kun rokotteita saadaan. Erilaiset ikärakenteet näkyvät jaettujen rokotteiden määrissä myös maakunnan sisällä. Esimerkiksi Oulu saa nuoren väestönsä perusteella alueen sisäisessä jaossa suhteessa vähemmän rokotteita väestömäärään verrattuna kuin vanhusvoittoiset kunnat.

Osaltaan eroa selittää myös se, että tehosterokotteita on Pohjois-Pohjanmaalla pistetty suhteessa enemmän kuin monessa muussa maakunnassa. ”PPSHP:n alueella aloitettiin sote-henkilökunnan rokottaminen ripeästi ja sen vuoksi moni rokotetuista ehti saada tehosteannoksen ennen kuin rokotusten väliä pidennettiin,” Korpelainen kertoo.