Tiedote

Digihoitopolun avulla sepelvaltimotautipotilaita kuntoutukseen moninkertaisesti

Julkaistu:

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kehittämällä hoitopolulla sepelvaltimotautipotilaan hoito ei katkea sairaalajakson jälkeen, vaan jatkuu saumattomasti perusterveydenhuollossa. Uusi ja eurooppalaisittainkin uniikki digitaalinen hoitopolku moninkertaistaa kuntoutujien määrän.

Oulun yliopistollinen sairaala ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuolto ovat kehittäneet sepelvaltimotautipotilaiden digitaalisen hoitopolun. Nyt hoitopolkuun liitetään myös Sydänliiton kehittämä Tulppa-verkkovalmennus, mikä täydentää hoidon ja kuntoutuksen yhdeksi kokonaisuudeksi. Pohjois-Pohjanmaalla se otetaan käyttöön vuoden 2022 alussa.

Uraauurtava digitaalinen palvelukokonaisuus on ensimmäinen laatuaan niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Pohjois-Pohjanmaalla se otetaan ensimmäisenä käyttöön. Hoidon ja kuntoutuksen yhdistävä verkkopalvelu tarjoaa sepelvaltimotautiin sairastuneelle pitkäkestoisen ja pysyvän hoidon sekä kuntoutuksen. Hoitopolku on suunniteltu kansallinen näkökulma huomioiden ja sitä tarjotaan myös muiden tulevien hyvinvointialueiden käyttöön.

”Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyössä syntynyt Tulppa-verkkovalmennus on suunniteltu sairastuneiden ehdoilla. Se tuo sydänkuntoutuksen kiinteäksi osaksi katkeamatonta sepelvaltimotautipotilaan hoitoa ja sitä voidaan nyt tarjota yhä useammalle sairastuneelle joustavana vaihtoehtona fyysisten Tulppa-kuntoutusryhmien rinnalla. Terveyden tasa-arvo toteutuu, kun uudet hyvinvointialueet voivat tarjota sairastuneelle molempia vaihtoehtoja”, kertoo Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski.

Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan jokainen sepelvaltimotautia sairastava tulisi ohjata sydänkuntoutukseen, mutta tällä hetkellä Suomessa vain joka viides heistä saa sitä. Nyt kehitetyllä digitaalisella hoitopolulla ja siihen liitetyllä Tulppa-kuntoutusmallilla tilanne voidaan korjata. Pohjois-Pohjanmaa toimii siis suunnannäyttäjänä muille tuleville hyvinvointialueille siitä, miten erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto toimivat yhdessä potilaan parhaaksi tuoden samalla merkittäviä alueellisia kustannussäästöjä.
”Aiemmin sepelvaltimopotilaille on tarjottu fyysisiä sopeutumisvalmennuskursseja, joihin Pohjois-Pohjanmaalla on vuosittain osallistunut noin 150 potilasta. Tulppa-verkkovalmennuksen ansiosta sydänkuntoutukseen ja sekundaaripreventioon ohjattavien määrä tulee moninkertaistumaan. Tavoitteena on liittää joka kuukausi käynnistyvään Tulppa-verkkovalmennusryhmään noin 40 potilasta”, kertoo OYSin kardiologian osaston apulaisylilääkäri Kari Kaikkonen.

Sepelvaltimotauti on krooninen sairaus ja noin 10 % sepelvaltimotautipotilaista saa uuden sydäntapahtuman. Sepelvaltimotauti edellyttää koko eliniän kestävää sekundaaripreventiota eli jatkuvaa lääkehoitoa sekä elintapahoidon ja riskitekijöiden hallintaa. Tässä onnistuminen näkyy potilaan sitoutumisessa omahoitoon ja tarvittaviin elintapamuutoksiin kuin myös oman sairauden ymmärryksessä. Tämä on ainut keino vähentää uusia sydäninfarkteja ja -kuolemia. Vahva näyttö on saatu kansainvälisistä tutkimuksista ja rekistereistä. Sepelvaltimotaudin tehokkaalla sekundaaripreventiolla ehkäistään myös muita valtimotaudin ilmentymiä, kuten aivoinfarkteja ja katkokävelyä.