Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi 17.10. pidetyssä kokouksessaan hyvinvointialueen historian ensimmäisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. Suunnitelma määrittää tavoitteita, toimintatapoja ja palveluverkostoa Pohjois-Pohjanmaalla vuosille 2023-2025.

“Haluan kiittää kaikkia valtuutettuja rakentavasta keskustelusta. Voimme olla ylpeitä kyvystämme päätöksentekoon. Hyväksyimme hyvinvointialueen strategian ensimmäisinä hyvinvointialueina Suomessa ja nyt teemme saman sote-järjestämissuunnitelmalle”, sanoo aluevaltuuston puheenjohtaja Kai Pajala.

Valtuuston päätös noudattaa Pohjois-Pohjanmaalla uudistukselle asetettuja tavoitteita: resursseja kohdennetaan aikaisempaa enemmän kotona ja arkiympäristössä annettaviin palveluihin sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Aluevaltuutettuja puhutti erityisesti laitos- ja osastopaikkojen väheneminen eri alueilla. Myös muutosehdotuksia suunnitelmaan esitettiin, mutta äänestysten jälkeen aluehallituksen valtuustolle lähettämä suunnitelma hyväksyttiin selvästi.

Valtuutetut korostivat puheenvuoroissaan merkittävänä seikkana henkilöstön informoimista muutoksesta sekä erityisesti toimenpiteiden vaikutusten arviointia ja mittaamista sekä mahdollisuutta tarkentaa suunnitelmaa tilanteen vaatiessa.

”Järjestämissuunnitelma sisältää aidosti perustasoa vahvistavia toimenpiteitä ja panostaa asukkaiden tukeen kotona ja arjessa. Lisäksi se mahdollistaa uusien palvelumuotojen kehittämisen. On ymmärrettävää, että muutos mietityttää niin asukkaita kuin omaa henkilöstöämmekin. Haluamme kuitenkin korostaa, että muutosta tehdään asteittain, hallitusti ja yhdessä henkilöstömme kanssa ja heitä kuunnellen. Muutoksessa huomioidaan aina myös asiakkaan yksilöllinen tilanne”, sanoo hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma.

Järjestämissuunnitelman toimenpiteistä ja tapahtuvista muutoksista laaditaan erilliset toteutussuunnitelmat, joissa muutoksia käsitellään laaja-alaisesti muun muassa palvelujen jatkuvuuden, henkilöstön ja asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmista. Muutokset näkyvät asukkaille vaiheittain tulevien vuosien aikana siten, että korvaavat palvelut ovat käytössä ennen vanhojen palveluiden lakkaamista.

“Peruspalvelujen vahvistaminen on alueen asukkaiden etu. Sen ansiosta on mahdollista puuttua ongelmiin aikaisemmin ja paremmin. Näin voidaan myös ehkäistä joutumista raskaiden ja vaativien palveluiden piiriin. Näitä palveluita tarjotaan yleensä laitoksissa ja osastoilla ja ne ovat kalliita tuottaa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että pystymme Pohjois-Pohjanmaalla elämään ja asumaan omassa kodissa toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään. Tämä on myös lainsäädännössä hyvinvointialueiden toiminnalle asetettu tavoite”, sanoo Pohteen sote-järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto.

Henkilöstöä kuullaan muutoksessa

Vaikka paikkavähennykset puhuttavat ja herättävät huolta, on tärkeää muistaa, että uudistuksilla luodaan kestävämpiä työskentelymahdollisuuksia tulevaisuutta silmällä pitäen. Muutokset mahdollistavat nykyistä paremmin henkilöstön riittävyyden, osaamisen ja hyvinvoinnin.

”Nykyiset rakenteet kuormittavat henkilöstöä liikaa, kun huomioidaan kasvavat haasteet henkilöstön saatavuudessa. Organisoimalla palvelut uudella tavalla voimme nykyistä paremmin huolehtia siitä, että henkilöstömme voi hyvin työssään ja saa työstään onnistumisen kokemuksia nyt ja tulevaisuudessa. Hyvinvoiva henkilöstö on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen tärkein voimavara”, Ilkka Luoma korostaa.