Asko Rantala

Kirjoittaja on Oulaskankaan sairaalan ylilääkäri

Oulaskankaan sairaalan yhteispäivystyksen vaikutusalueen kunnissa ollaan siirtymässä yhä enemmän kotisairaalatoimintaan.  Potilaita pyritään hoitamaan kotona, jolloin päivystyspoliklinikoiden ja vuodeosastojen kuormittavuutta pystytään vähentämään ja korvaamaan vähentyvät vuodeosastopaikat.

Kotisairaalahoito vähentää myös kustannuksia tavalliseen sairaalahoitoon verrattuna. Hoidon kustannukset laskivat jopa 19 prosenttia, kun hoito toteutettiin sairaalan sijaan kotisairaalassa.  Asiakkaat olivat myös tyytyväisempiä saamaansa hoitoon kotona kuin sairaalassa. Hoidon tuloksissa ei todettu olevan eroja kotisairaalahoidon ja perinteisen sairaalahoidon välillä.

Kotisairaalatoiminta mahdollistaa sairaalatasoisen hoidon asiakkaan kotona niille, jotka eivät tarvitse vuodeosastohoitoa. Kotisairaalan tavoitteena on tuottaa asiakkaalle hoitoa tutussa ympäristössä ja tarjota parempi elämänlaatu sairaudesta huolimatta.

Yhteispäivystyksessä tutkitun potilaan jatkohoito edellyttää usein suonensisäisen nestehoidon ja antibiootin ja muun lääkehoidon antamista joko terveyskeskuksen vuodeosastolla tai hyvin organisoidussa kotisairaalassa.

Kotisairaalan henkilökuntaa on voitu yhdistää ensihoitajien tai vuodeosastohenkilökunnan kanssa. Kotisairaalassa sairaanhoitajan täytyy osata tehdä toimenpiteitä asiakkaan kotona. Tämä edellyttääkin sairaanhoitajalta muun muassa hyviä kliinisiä taitoja, tarkkuutta sekä aseptista osaamista. Kotisairaalatyössä hoitajalta vaaditaan erikoisosaamista työssään. Hoitajan on tärkeää tunnistaa myös omat rajansa. Tämä kokonaisuus vaatii panostamista lisäkoulutukseen.

Hoitosuunnitelman laatiminen on oleellinen osa kotisairaalahoitoa, jotta kaikilla osapuolilla on selkeä käsitys, mitä hoito pitää sisällään ja mitä heiltä odotetaan. Asianmukainen suunnitelma luo potilasturvallisuutta sekä selkeyttää kaikkien osapuolten vastuualueet. Kotiin tuotavista hoitolaitteista on huolehdittava vastuullisesti ja asianmukaisesti.

Asiakkaan ja kaikkien hoitoon osallistuvien kesken on oltava tietoisia oletetusta sairauden kulusta, vaiheista, eri hoitovaihtoehdoista ja toipumisen aikataulusta. Hoidon edetessä hoitosuunnitelmaa voidaan tarkentaa. Asiakkaan tekemä kirjallinen hoitotahto selkeyttää toimenpiteitä kriittisissä tilanteissa. Hoitotahdon tekeminen myös varmistaa, että tehtävät hoitotoimet toteutuvat asiakkaan toivomalla tavalla.

Toiminnan keskeinen periaate on, että kotisairaalan kirjoilla oleva asiakas voi ottaa suoraan yhteyttä hoidosta vastaavaan sairaalaan, päivystykseen tai tukiosastoon.  Kotisairaalahoitoon kuuluu lääkärin kontakti vähintään hoitojakson alussa ja lopussa, hoitajien kotikäynnit, akuuttitilanteen vaatimat lääkkeet, apuvälineet, jatkohoitosuunnitelman teko sekä tarvittavat neuvottelut yhteistyötahojen kanssa.

Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tilanarvio ja välitön hoito. Ensihoidon tehtävämäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa, ja niiden sisältö on muuttunut jatkuvasti yhä enemmän kotiin vietäviksi palveluiksi. Etenkin harvaan asutuilla alueilla ensihoidon päätehtävän lisäksi ensihoitajat suorittavat myös tukitehtävätoimintaa yhteistyössä kotisairaalalle. Kotiin vietävät tukitehtävät lisäävät ensihoidon käyttöastetta ja näin ollen toiminta on kustannustehokasta.

Ensihoitajien tukitehtäviä kotisairaalatoiminnassa ovat esimerkiksi suonensisäisen neste- ja lääkehoidon toteuttaminen, saattohoitopotilaan kivunhoito ja erilaiset pienet sairaanhoidolliset toimenpiteet, kuten näytteenotto, haavan ompelu ja kertakatetrointi.

Kotisairaalatoiminta ei saa vaarantaa ensihoidon perustehtävää, joka on hälytyksille lähteminen. Kotisairaalatoimintaa voidaan toteuttaa ympärivuorokautisena, joten ensihoito suorittaa myös virka-ajan ulkopuolella tapahtuvaa kotisairaalahoitoa.

Ensihoidon tukitehtävät ovat yksinkertaisia ja nopeita sairaanhoitajan osaamiskuvaan sisältyviä toimenpiteitä, jotka eivät vaaranna yksikön valmiutta suorittaa kiireellisen ensihoidon tuottamista.

Haasteena on tuoda kaikki potilastietojärjestelmät yhteiseen käyttöön, jolloin kirjaamiskäytänteet yhtenäistyisivät ja eri osapuolten välinen viestintä olisi selkää. Ensihoidon kenttätyön syventäminen vaatii myös ambulanssien varustelun päivittämistä. Esimerkiksi hoitoyksiköiden käytössä olevan lääkevalikoiman tulisi palvella laajemmin myös parantumattomasti sairaiden oireenmukaista hoitoa.

POPsoten ensihoidon osahankkeessa kehitetään ensihoitopalvelun ja sosiaali- ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä tarjoamalla kotiin vietäviä päivystyksellisiä palveluita ja epätarkoituksenmukaisten päivystyskäyntien sekä ensihoidon kuormituksen vähentämistä. Lisäksi hanke tavoittelee pitkällä aikavälillä sekä kotona asumisen ja elämisen tukemista että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun leikkaamista.

POPsote-suunnitelmat ohjaavat päivystyksen, ensihoidon ja kotisairaalat tiiviiseen yhteistyöhön ja parantavat potilaiden hoidon jatkuvuutta ja ohjautumista oikeisiin palveluihin. Yhtenäiset ja laadukkaat kotisairaalatoiminnot on kehitettävä koko maakunnan alueelle.