Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde ja Pohjois-Pohjanmaan kunnat keräsivät syksyllä 2024 tietoa asukkaiden hyvinvoinnista. 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille suunnatun kyselyn tulosten perusteella Pohjois-Pohjanmaan lapset ja nuoret ovat tyytyväisiä kotioloihinsa, mutta mielen hyvinvointi ei ole yhtä hyvällä tasolla.

Lapsille ja nuorille suunnatun hyvinvointikyselyn perusteella Pohjois-Pohjanmaan vahvuus on se, että lapset ja nuoret ovat varsin tyytyväisiä perheeseensä ja asumisoloihinsa. Tyytyväisyys perheeseen ja asumisoloihin korostuu erityisesti 14–17-vuotiaiden ikäryhmässä.

Kuntakohtaiset erot lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ovat kuitenkin Pohjois-Pohjanmaalla suuret. Esimerkiksi tyytyväisyys ystävien määrään vaihtelee kuntakohtaisesti kaikissa nuorten ikäryhmissä.

Lapset voivat paremmin kuin teini-ikäiset

Kyselyn nuorimman ikäryhmän eli 7–9-vuotiaiden hyvinvointi on huomattavasti teini-ikäisiä paremmalla tasolla. Hyvät sosiaaliset suhteet, koti, perhe ja ystävät ovat kyselyn perusteella lapsille hyvinvoinnin perusta.

7–9-vuotiaiden tuloksista ilmenee, että suurimmat vaikeudet ovat kouluun heräämisessä, aamu- ja iltatoimien hoitamisessa ja koulussa viihtymisessä. Tässä ikäryhmässä tytöt ovat aavistuksen verran tyytyväisempiä elämäänsä kuin pojat. Vanhemmissa ikäryhmissä tilanne on selvästi päinvastoin eli pojat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin tytöt.

Mielen hyvinvointia on tuettava

Tuloksista on nähtävissä ongelmia itsetunnon ja resilienssin osa-alueilla. Nuorten resilienssi eli ponnistelu vaikeuksien voittamiseksi on myös hieman koko maan tuloksia heikompi.

10–13-vuotiaiden poikien resilienssi on heikompaa kuin 14–17-vuotiailla pojilla. 10–13-vuotiaista tytöistä vain puolet kokee tyytyväisyyttä elämäänsä.

– Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi on erittäin ajankohtainen haaste. Se on kuitenkin aiheena niin laaja, että siitä on välillä vaikea ottaa kiinni. Kyselyn tulosten myötä hyvinvoinnin edistämistyötä voisi kohdistaa erityisesti resilienssin ja itsetunnon vahvistamiseen, pohtii hyvinvoinnin edistämisen päällikkö Sanna Salmela Pohteelta.

Kysely toteutettiin ZekkiPro-työkalun avulla

7–17-vuotiailta tietoa kerättiin ZekkiPro-työkalulla yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) kanssa. Tiedonkeruuseen osallistui 28 Pohjois-Pohjanmaan kuntaa. Kyselyyn vastasi yli 25 000 lasta ja nuorta. Vastausprosenteissa oli kuntien välillä isoja eroja. Pienin kuntakohtainen vastausprosentti oli 11. Viisi kuntaa saavutti kyselyllä 90–100 prosenttia 10–13-vuotiaista vastaajista.

ZekkiPron taustalla on 15–25-vuotiaille nuorille suunnattu avoin ja maksuton digipalvelu Zekki.fi, joka on palkittu Euroopan parhaana sosiaalisena innovaationa. Sen avulla nuori voi nimettömänä arvioida omaa hyvinvointiaan kymmenen kysymyksen avulla. ZekkiPro perustuu Diakonia-ammattikorkeakoulussa tehtyyn tutkimus- ja kehittämistyöhön. ZekkiPron avulla voi kerätä helposti ja digitaalisesti kokemustietoa hyvinvoinnista. Kysymykset perustuvat 3X10D-elämäntilannemittariin ja sen ansiosta kyselyllä saadaan vertailukelpoista tietoa.  

Tutustu kyselyn tuloksiin.

Katso tallenne tulosten esittelystä.

Lue myös

Pohjoispohjalaiset kokevat oman elämänsä hyväksi, mutta talousasiat huolettavat monia (Pohde.fi)