Sosiaali- ja terveyskeskusten päihdesairaanhoitajan toimintamallin tulokset ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Kontinkankaalla 28 % ja Tuirassa 55 % päihdehoitoa koskevista tapauksista on saatu ratkaistua yksittäisellä konsultaatiolla.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen päihdepalveluja kehitetään yhteistyössä terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen ja mielenterveyspalvelujen kanssa. Pohteella on pilotoitu päihdesairaanhoitajan toimintamallia Kontinkankaan ja Tuiran sosiaali- ja terveyskeskuksissa osana hoidon jatkuvuusmallin käyttöönottoa alkuvuodesta 2024 asti. Toimintamalli on tiivistänyt päihdepalvelujen, sosiaali- ja terveyskeskusten vastaanottojen ja mielenterveyspalvelujen välistä yhteistyötä ja vahvistanut päihdepalvelujen saatavuutta, hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta.
– Päihde- ja riippuvuustyön kehittäminen monialaisessa yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa on ollut mielekästä. On ollut erityisen palkitsevaa nähdä pilotin hyvien käytäntöjen jalkautuminen käytännön työhön. Monialainen kehittämistyö näkyy erityisesti asiakkaille parempana ja sujuvampana palveluna, kommentoi projektisuunnittelija Anne Marttila.
Kontinkankaalla 28 % ja Tuirassa 55 % päihde- ja riippuvuushoitoa koskevista tapauksista on saatu ratkaistua yksittäisellä konsultaatiolla. Muut päihdepotilaat ovat ohjautuneet jatkohoitoon päihdesairaanhoitajalle. Päihdesairaanhoitajan vastaanotolla hoidetuista potilaista 71 % Kontinkankaalla ja 80 % Tuirassa ei ole tarvinnut ohjausta muihin palveluihin päihdesairaanhoitajan tapaamisen jälkeen.
Pilotin päihdesairaanhoitajat Kyllikki Tervonen ja Marja Hillervo-Ojala ovat huomanneet päihdetyötä sosiaali- ja terveyskeskuksessa tehdessään, että asiakkaat tulevat nyt varhaisemmassa vaiheessa hakemaan apua päihde- ja riippuvuusasioissa. Näin asiakkaiden ongelmat eivät ole ehtineet monimutkaistua. He arvelevat hoitoon hakeutumisen kynnyksen olevan matalampi, kun hoitoon voi hakeutua sosiaali- ja terveyskeskuksen kautta.
Päihdehoitoon ohjaudutaan jatkossa sosiaali- ja terveyskeskuksissa
Päihdepäivystykselliset palvelut Oulussa siirtyvät Yrttipellontieltä sosiaali- ja terveyskeskuksiin. 3.2.2025 alkaen asiakkaat hakeutuvat päihde- ja riippuvuushoitoon soittamalla oman sosiaali- ja terveyskeskuksen palvelunumeroon tai ottamalla yhteyttä Digitaalisen sote-keskuksen kautta. Yhteydenottoon riittää asiakkaan oma huoli omasta päihteen käytöstä tai rahapelaamisesta tai muusta riippuvuudesta.
– Tavoitteena on, että oululaiset pääsevät hoitoon helposti ja asuinpaikastaan riippumatta. Hoidon aloittamiseksi ei tarvitse enää matkustaa Yrttipellontien yksikköön Oulun Peltolaan, mikä on monille potilaille ollut haasteellista. Henkilöstö voi jatkossa keskittyä varsinaiseen päihdehoitotyöhön ja asiakkaat saavat yksilöllistä hoitoa aiempaa nopeammin ja tiiviimmin, kertoo vastuuyksikköpäällikkö Joni Saarela.
Sosiaali- ja terveyskeskuksen vastaanotolla asiakkaalle tehdään hoidon tarpeen arviointi päihde- ja riippuvuushoitoa varten. Tämän jälkeen asiakkaalle voidaan kiireettömissä tilanteissa varata aika suoraan päihdetyöntekijälle joko sosiaali- ja terveyskeskukseen tai Oulun Yrttipellontielle. Tavoitteena on tarjota kiireetöntä päihde- ja riippuvuushoitoa oikea-aikaisesti ja aiempaa nopeammin, hoitotakuun mukaisesti. Hoito räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaisesti ja hoidolla on aina selkeä tavoite.
Päihde- ja riippuvuushoidon hoitojakso kestää noin kaksi kuukautta, mutta käyntimäärät vaihtelevat asiakkaan hoidon tarpeen mukaan (1–5 käyntiä). Hoitojakson jälkeen hoidon tarve arvioidaan aina uudelleen.
Kiireellisessä tilanteessa asiakkaat ohjataan kiireellisen hoidon vastaanotolle arvioon. Kiireellisiä tilanteita ovat esimerkiksi välitöntä arviota ja hoitoa vaativat oireet, kuten voimakkaat alkoholivieroitusoireet, huumeita suonensisäisesti käyttävien pistotapaturmat- ja infektiot sekä mahdollisesti itsetuhoiset tai muulla tavalla vakavasti psyykkisesti oireilevat. Tarvittaessa kiireellisen hoidon vastaanotolta voidaan varata aika jatkohoitoon päihdesairaanhoitajan vastaanotolle. Sosiaali- ja terveyskeskusten ammattilaiset voivat jatkossakin konsultoida oman sosiaali- ja terveyskeskuksen nimettyä päihdesairaanhoitajaa.
Lisätietoja Suomen kestävän kasvun ohjelmasta
Pohteen päihdepalvelujen saatavuutta kehitetään osana Kestävän kasvun ohjelmaa (RRP2-hanke). RRP2-hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelman jatkumoa, jolla pyritään tukemaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.