Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen aluevaltuusto kokoontui seminaariin puheenjohtaja Kai Pajalan johdolla 2.12.2024 keskustelemaan ja evästämään vuoden 2025 talousarvion viimeistelytyötä.
Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma kävi ajankohtaiskatsauksessaan läpi vuoden 2025 talousarvion lähtökohtia. Kevään aluevaalien jälkeen kesäkuussa käynnistyy uusi valtuustokausi. Se tuo mukanaan esimerkiksi hyvinvointialuestrategian päivittämisen.
Muutos- ja uudistustoimenpiteiden suunnitelmallinen toimeenpano jatkuu Pohteen kolmantena toimintavuonna. Vuoden aikana pannaan toimeen aluevaltuuston päättämät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitykset, jotka liittyvät muun muassa Oulaskankaan ja Raahen sairaaloiden muutoksiin, sosiaali- ja terveyskeskusverkon arviointiin sekä OYS-sairaalapalveluiden tuottavuusohjelmaan.
Yliopistollisen sairaalan A- ja B-talon tilat ovat käytössä ja mahdollistavat osaltaan toiminnan kehittämisen ja tuottavuushyötyjen tavoittelun. Digitaalisten palvelujen kehittäminen jatkuu, ja esimerkiksi Digitaalinen sote-keskus laajenee koko Pohteen alueelle.
Keskeistä on henkilöstön saatavuuden ja työhyvinvoinnin turvaaminen uudistamistyön jatkuessa. Henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista edistetään muun muassa työterveyspalvelujen parantamisella, henkilöstöetuuksilla, virkistystoiminnalla, koulutuksilla ja valmennuksilla. Henkilöstön tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta parannetaan suunnitelmallisesti.
Talousarvioon suunnitellut muutokset ovat edellyttäneet ennakollista yhteistoimintamenettelyä. Yhteistoimintaneuvottelut henkilöstöjärjestöjen kanssa on käyty 20.–28.11.
Pohteen talouden tilanne on parantumassa – uudistustyön jatkaminen on tärkeää alijäämien kattamiseksi
Määrätietoinen uudistamistyö ja talouden tasapainottaminen on aloitettu Pohteella heti toiminnan käynnistymisestä lähtien. Tehdyt rakenteelliset uudistukset alkavatkin näkyä Pohteen taloudessa, joka on parantunut syksyn tilanteesta. Syksyllä Pohteella päätettiin muutetusta talousarviosta vuodelle 2024. Tuolloin alijäämän ennustettiin olevan 90 miljoonaa euroa. Nyt alijäämäksi arvioidaan alkuperäisen talousarvion mukainen 60 miljoonaa euroa.
Talousarviossa vuodelle 2025 tavoitellaan ylijäämäistä tulosta. Vuosikate on talousarviossa ensimmäistä kertaa positiivinen, ja se riittää kattamaan poistot vuositasolla.
Alijäämien kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä haastaa kuitenkin edelleen taloutta ja toimintaa.
– On tunnistettu, että lakisääteinen palvelujen järjestäminen ja samanaikainen alijäämien kattaminen on haastavaa. Arvio on, että talouden tilanne vakautuu vuoden 2026 jälkeen. Toiminnan ensimmäisiltä vuosilta kertynyt alijäämä on hyvinvointialueista pienimpien joukossa, muistuttaa strategia- ja talousjohtaja Anu Vuorinen.
Valtiovarainministeriö myönsi Pohteelle lainanottovaltuudet vuodelle 2025. Valtuutta myönnettiin Pohteelle 137,6 miljoonaa euroa, josta pääosa, noin 101 miljoonaa, kohdentuu investointeihin ja loput investointeja vastaaviin sopimuksiin. Aiemmin myönnettyyn ja uuteen valtuuteen pohjautuen arvio on, että lainaa nostetaan Pohteella vuonna 2025 noin 230 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriö asetti lainanotolle myös ehtoja: lainaa voi ottaa vain välttämättömiin investointeihin ja myös tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman uudistamistoimia on jatkettava.
– Niin alueen asukkaiden kuin henkilöstömme usko uudistukseen on ollut koetuksella. Moni miettii, jatkuuko sopeuttamisen kierre, joka osittain hidastaa palvelujen kehittämistä ja hoitovelan purkua. Välttämättömien rakenteellisten uudistusten jälkeen taloustilanne on kääntynyt parempaan suuntaan. Edelleen on tehtävä työtä, pidettävä kiinni ja toimeenpantava sovitut uudistukset. Tietojärjestelmien yhtenäistämiseen on laitettava vauhtia ja hoitovelka saatava kuntoon, sanoo hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoma.
Lisätietoja valtiovarainministeriön myöntämästä lainanottovaltuudesta: Valtioneuvoston päätös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vuoden 2025 lainanottovaltuuden muuttamisesta
Ratkaisuja hoitojonojen purkamiseen haetaan aktiivisesti
Talousarvioseminaarissa keskusteltiin Pohteen hoito- ja palvelujonoista ja niiden purkamisesta. Hoito- ja palvelutakuut ovat toteutuneet Pohteella vaihtelevasti. Osassa palveluista asukkaat odottavat hoitoon pääsemistä yli lakisääteisten määräaikojen. Hoito- ja palvelujonot johtuvat hoitovelasta, jota on kertynyt menneinä vuosina koronapandemian, yliopistosairaaloiden työtaistelutoimien ja henkilöstön saatavuuteen liittyvien haasteiden takia.
Tilanteen parantamiseksi etsitään aktiivisesti ratkaisuja ja vuoden 2025 tärkeänä tavoitteena on purkaa hoito- ja palvelujonoja. jonoja pyritään purkamaan eri keinoin, kuten lisäämällä Pohteen omaa henkilöstöä ja mahdollisesti rajatuilla ostopalveluilla. Jonojen purkamiseen liittyvät toimet pyritään kohdistamaan erityisesti pisimpään jonottaneisiin asiakkaisiin ja potilaisiin.
Päätöksenteossa on jatkossakin huomioitava jääviyteen liittyvät kysymykset
Hyvinvointialuejohtaja Luoma kävi puheenvuorossaan läpi palveluverkkoon liittyvää päätöksentekoprosessia ja päätöksenteon etenemistä toimielimissä. Päätöksentekoon liittyvät esteellisyyskysymykset on tärkeää huomioida myös jatkossa.
– Palveluverkkoon liittyvä päätöksenteko on herättänyt kysymyksiä. On kysytty, miksi aluevaltuusto ei saa päättää palveluverkosta ja paikallisista palveluista kunnissa. Syyksi on esitetty Pohteen hallintosääntöä, mutta taustalla ovat esteellisyyskysymykset, esimerkiksi niin sanottu yleislausekejääviys, pohjustaa Ilkka Luoma.
Yleislausekejääviys tarkoittaa sitä, että henkilö voi olla esteellinen kaksoisroolinsa takia. Hyvinvointialueen luottamushenkilön mahdollisen esteellisyyden arvioinnissa tulee huomioida, että luottamushenkilön tulee edistää hyvinvointialueen ja sen asukkaiden etua. Luottamushenkilöt ja viranhaltijat, jotka toimivat yhtä aikaa hyvinvointialueen aluehallituksessa ja lautakunnissa sekä kuntien hallituksessa, ovat esteellisiä päättämään palveluverkosta, jos päätös tehdään paikkakuntakohtaisesti.
Esteellisyystulkinnan perustana on Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisu 3.5.2024 Siun Soten palveluverkkopäätökseen. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet, jotka toimivat hyvinvointialueen tulevaisuuslautakunnassa, olivat esteellisiä valmistelemaan palveluverkkoasiaa. Hallinto-oikeus ratkaisi samalla, että kunnat eivät ole asianosaisia.
Pohteella tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa on huomioitu esteellisyydet palveluverkkopäätöksissä. Päätöksenteko etenee seuraavasti:
- Tulevaisuuslautakunta ja aluehallitus valmistelevat esityksen palveluverkon uudistamisen periaatteista.
- Aluevaltuusto osallistuu valmisteluun seminaareissa ja tekee lopullisen päätöksen palveluverkon periaatteista.
- Päätöksen jälkeen henkilöstöä ja asukkaita kuullaan muutossuunnitelmiin liittyen, joiden pohjalta suunnitelmiin tehdään tarvittavat muutokset.
- Suunnitelmista tehdään vaikutusten arvioinnit.
- Tarvittaessa käynnistetään yhteistoimintamenettely henkilöstön edustajien kanssa.
- Viranhaltija tekee päätöksen.
- Aluehallitus käsittelee päätöksen otto-oikeudella eli se voi tehdä uuden päätöksen, pysyttää, kumota tai muuttaa aiemmin tehdyn päätöksen tai palauttaa asian viranomaisen käsiteltäväksi. Esteellisyydet huomioidaan eli ne aluehallituksen jäsenet, jotka toimivat kunnanvaltuustoissa tai kunnanjohtajina, jääväävät itsensä käsittelyssä.
Seuraavat kokoukset, tallenne ja pöytäkirja
Aluevaltuusto kokoontuu vuoden viimeiseen kokoukseen maanantaina 16.12.2024 kello 9–15.
Kokousta voi seurata suorana lähetyksenä. Tallenne on nähtävissä verkkosivuilla kokouksen jälkeisestä päivästä alkaen kahden viikon ajan aluevaltuuston verkkosivulla: https://pohde.fi/tietoa-meista/paatoksenteko/aluevaltuusto/.