Kuumiin kesäpäiviin ja pitkiin hellejaksoihin on hyvä varautua etukäteen. Kuumasta säästä voi aiheutua terveyshaittoja kenelle tahansa, jos vaikutuksilta ei suojaudu riittävästi. Erityisen herkkiä haitoille ovat kuitenkin ikäihmiset, pitkäaikaissairauksista kärsivät sekä vauvat ja pienet lapset. Myös raskaus sekä kuumissa olosuhteissa työskentely ja urheilu lisäävät alttiutta haitoille.
Lämpimällä säällä hikoilu lisääntyy ja verenpaine laskee. Ikäihmiset ja pitkäaikaissairaat ovat erityisen alttiita helteestä aiheutuvalle elimistön lämpörasitukselle sekä neste- ja suolavajaukselle, jotka voivat johtaa eriasteisiin lämpösairauksiin sekä perussairauksien oireiden pahentumiseen. Myös nuoremmilla ja perusterveillä ihmisillä voi esiintyä lämpösairauksia. Oireita ovat mm. voimakas jano, runsas hikoilu, heikotus ja pahoinvointi. Jos tila pahenee, voi seurauksena olla hengenvaarallinen lämpöhalvaus, johon liittyy vaarallisen korkea ruumiinlämpö, sekavuus ja tajunnanmenetys.
Ikäihmisten keskuudessa helteen riskejä lisää se, että vanhetessa kyky aistia lämpöä sekä janon tunne heikentyvät. Helteellä ikäihmiset myös kestävät huonommin fyysistä rasitusta, mikä voi aiheuttaa ongelmia liikkumisessa ja tasapainon ylläpitämisessä ja johtaa tapaturmien riskin lisääntymiseen. Yksin asuminen ja liikkumisrajoitteet lisäävät terveyshaittojen riskiä, sillä ne vaikeuttavat avun saantia ja suojautumista.
Riskitekijä on myös helposti kuumentuva asunto, kuten yläkerroksessa sijaitseva tai etelään päin suuntautuva asunto, jonka ikkunoita ei saa suojattua auringolta tai tuuletettua asuntoa illalla ja yöllä läpivedon avulla. Ikäihmiset ja heikentyneestä toimintakyvystä kärsivät saattavat tarvita hellepäivinä lisäapua ja heidän vointiaan tulisi seurata tavanomaista tarkemmin.
Erityistä huomiota helteellä tarvitsevat myös vauvat ja pienet lapset, jotka kärsivät aikuisia herkemmin kuumuudesta sekä neste- ja suolavajauksesta aiheutuvista lämpösairauksista. Lisäksi riskiryhmiin kuuluvat raskaana olevat sekä kuumissa olosuhteissa työskentelevät.
Vinkit hellepäiviin
1. Viilennä sisätilat
Hellepäivinä ulkoilma on usein sisäilmaa lämpimämpää. Sulje silloin ikkunat ja varjosta ne auringon puolelta verhoilla tai kaihtimilla. Helposti lämpenevien huoneiden ikkunoihin voi asentaa myös aurinkosuojakalvon. Kun ilma illalla viilenee, avaa ikkunat ja tuuleta asunto läpivedolla. Sammuta turhat valot ja sähkölaitteet.
2. Vältä kuumia paikkoja ja suoraa auringonpaistetta
Vältä ulkona olemista päivän kuumimpaan aikaan. Jos asuntosi on tukalan kuuma, vietä aikaa viileissä paikoissa, esimerkiksi varjoisessa puistossa tai ilmastoiduissa julkisissa tiloissa. Kun olet ulkona, vältä auringon paahdetta ja pysy varjossa. Jos päivääsi kuuluu raskasta fyysistä ponnistelua, tee se aamupäivällä tai illalla. Ota rauhallisesti päivän kuumimpina hetkinä.
3. Juo riittävästi ja syö kevyesti
Juo riittävästi pitkin päivää. Muista juoda jo ennen kuin sinulle tulee jano. Erityisesti ikääntyneiden ja lasten kannattaa juoda jo ennen janon tunnetta.
Riittävä juodun veden määrä on tavallisesti 1–1,5 litraa päivässä. Helteellä tätä määrää kannattaa lisätä ainakin muutamalla lasillisella ja tarpeen vaatiessa enemmänkin, jos hikoilu on voimakasta. Älä kuitenkaan juo vettä litrakaupalla lyhyessä ajassa, sillä se on vaarallista.
Tiedät juoneesi liian vähän, kun sinulla on jano tai suusi on kuiva, virtsaamistarve vähenee ja/tai virtsan väri muuttuu tummemmaksi. Tavallinen vesi on hyvä janojuoma. Vältä alkoholia ja kofeiinia, sillä ne kuivattavat elimistöä. Vältä myös hyvin sokeripitoisia juomia.
Muista syödä riittävästi, jotta kehon suolatasapaino säilyy normaalina. Syö usein pieniä aterioita. Suosi viileitä ja vesipitoisia ruokia, kuten salaatteja ja hedelmiä. Vältä ruokia, joissa on paljon proteiinia.
4. Viilennä kehoa
Pukeudu kevyesti löysiin, hikoilun salliviin vaatteisiin. Luonnonmateriaalit, kuten pellava ja puuvilla, ovat kesällä viileitä. Suojaudu auringolta leveälierisellä hatulla, aurinkolaseilla sekä vaatteilla, joissa on pitkät hihat ja lahkeet. Säteilyturvakeskus on koonnut ohjeet, joiden avulla voi suojautua auringon UV-säteilyltä. Viilennä kehoa esimerkiksi viileiden suihkujen, kosteiden vaatteiden tai kylmäkääreiden avulla. Vaihda peitto ja lakanat keveisiin, luonnonmateriaaleista valmistettuihin tekstiileihin.
5. Huolehdi muista
Ikäihmiset ja heikentyneestä toimintakyvystä kärsivät saattavat tarvita hellepäivinä apua. Tiedustele riskiryhmiin kuuluvien läheistesi vointia päivittäin. Tarvittaessa auta läheisiä kuumuudelta suojautumisessa.
Lapset eivät aina ymmärrä itse suojautua kuumuudelta ja auringonpaisteelta. Ohjaa lapsia varjoon ja pidä huoli, että he juovat riittävästi vettä. Älä jätä lapsia, vanhuksia tai eläimiä pysäköityyn autoon. Jos nukutat lasta vaunuissa, älä jätä vaunuja auringonpaisteeseen. Varmista, että ilma pääsee kiertämään vaunuissa.
6. Suhtaudu vakavasti lämmön aiheuttamiin terveysongelmiin
Jos sinulla tai läheiselläsi on pitkäaikaissairaus, tarkkaile oireiden pahenemista. Lääkärin kanssa kannattaa keskustella jo etukäteen, kuinka kuumuus vaikuttaa sairauteen tai lääkitykseen. Lääkkeet tulee yleensä säilyttää alle 25 asteen lämpötilassa. Tarkista säilytysohjeet lääkepakkauksesta. Lämpösairauden oireita voivat olla esimerkiksi väsymys, heikotus, huonovointisuus, päänsärky ja elimistön lämpötilan nousu. Jos oireita ilmenee, lepää viileässä ja juo lisää vettä.
Jos lämpösairauksiin viittaavat oireet ovat voimakkaita eivätkä helpota, tai jos perussairauden oireet pahenevat, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Voit soittaa omaan sosiaali- ja terveyskeskukseesi maanantaista perjantaihin kello 8–16. Perjantaisin aukioloaika saattaa olla joissakin sosiaali- ja terveyskeskuksissa lyhyempi. Iltaisin ja viikonloppuisin soitetaan Päivystysapuun numeroon 116 117. Puhelu on maksuton. Päivystysapu arvioi asiakkaan tilanteen ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyskeskukset Pohteen verkkosivuilla.
Soita hätänumeroon 112 vain kiireellisessä tilanteessa. Soita hätänumeroon välittömästi, jos henkilö on sekava tai tajunnan taso on hämärtynyt.