Fyysikon työ OYSissa on vaihtelevaa. Jokainen päivä pitää sisällään esimerkiksi erilaista ongelmanratkaisua ja monenlaisia mittauksia.

Kuka olet? 

Olen Jesse Lohela, erikoistuva fyysikko, väitöskirjatutkija, yliopiston tuntiopettaja, 28-vuotias Rovaniemeltä kotoisin oleva pohdelainen. 

Mitä teet?  

Tehtäväni on kouluttautua säteilymaailman asiantuntijaksi. Tarkoitukseni on selvittää kuvantamismodaliteettien ja säteilyä hyödyntävien hoitojen salat. Siihen kuuluu muun muassa potilaan hoitopolkuun tutustuminen fysiikan näkökulmasta. Tutustun myös kuvauslaitteisiin ja kuvausarvojen optimointiin, dosimetriaan, hoitojen toteutuksiin sekä säteilyturvallisuuteen. Opin perusteet niin sädehoidosta, diagnostisesta kuvantamisesta, isotooppihoidoista kuin myös kliinisestä fysiologiasta ja neurofysiologiasta.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Jokainen päivä on aika erilainen. Päivään voi kuulua annosmittauksia, laadunvalvonnan mittauksia tai muuta kliinistä työtä. Esimerkiksi kontraindikaatioita selvittäessä pitää miettiä, että jos kehossa on vierasesine, sopiiko se magneettikuvaukseen. Työssä on paljon erilaisia kysymyksiä, jotka liittyvät röntgenkuvaukseen tai magneettikuvaukseen. 

Teen väitöskirjatutkimusta sivussa. Seuraamme siis millaisia vaikutuksia sädehoidolla on kasvaimeen ja sitä ympäröiviin tervekudoksiin. Tätä seurataan kuvaamalla potilas magneettilaitteella ennen hoitoja, hoitojen aikana sekä niiden jälkeen. Kerättyä tietoa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa, jolloin olisi mahdollista siirtyä yksilöllisempään hoitoon ja mahdollisesti säätää hoitoannosta hoitojakson aikana. 

Tällä hetkellä tutkimustulokset eivät vaikuta potilaan hoitoihin. 

Mikä sinua motivoi työssäsi?

Lähtökohtaisesti se, että olen asettanut itselle kovat tavoitteet. Päivittäinen ongelmaratkaisu pitää mielenkiinnon korkealla. Jos työ olisi päivästä toiseen samaa, se rasittaisi.  

Tänä päivänä tekniikka on kehittynyttä, joka on monipuolistanut työnkuvaa. Lisäksi tekoälyn kehittyminen vaatii jokaiselta ammattiryhmältä tosi paljon. 

Koen työstäni ylpeyttä silloin, kun tulee joku haastava tapaus, johon joutuu käyttämään aikaa. Siitä tulee hieman euforinen tunne, kun ensin pohtii, miettii ja etsii ratkaisua, jonka voi sitten esitellä muille. Samoin jos näkee jonkun muutoksen, josta voi olla hyötyä. Tai jos on ollut kehittämässä uutta muutosta, joka on otettu käyttöön ja koettu hyödylliseksi. Se innostaa! 

Mitkä ovat työsi parhaat puolet? 

Uuden oppiminen ja ongelman ratkaisu. Kolmantena täytyy nostaa sädehoitoyksikön yhteisöllisyys. Tänne on ollut mukava tulla joka aamu kolmen vuoden ajan. Meille on kasaantunut sen verran tiivis porukka. 

Mikä on haastavinta työssäsi? 

Koulutuksen monipuolisuuden tuomat haasteet, kun mennään äärilaidasta äärilaitaan. Meillä on suhteellisen nuori kouluttautuminen.  

Koulutuksen rakenteeseen on alettu kiinnittämään enemmän huomioita, meillä ei ole esimerkiksi olemassa oppikirjaa ja koulutus hakee vielä raamejaan. On haastavaa osata poimia kaikista oleellisimmat asiat ja kehittää omaa osaamistaan. Pitää osata keskittyä oikeaan asiaan, kun on paljon pieniä projekteja, ettei yritä tehdä useaa asiaa yhtä aikaa. 

Mikä on parasta työyhteisössäsi? 

Meillä on erittäin heterogeeninen porukka, jossa ajatustenvaihtoa kunnioitetaan. Täällä pystytään keskustelemaan avoimesti asioista. On tasapuolinen kunnioitus eri ammatteja kohtaan. 

Minkälainen Pohde on työpaikkana? 

Muutos Pohteelle ei ole vaikuttanut omaan työhöni, sillä en ole ollut kauaa työsuhteessa entisen sairaanhoitopiirin tai Pohteen kanssa. Yksikön sisällä taloudelliset toimet ovat luoneet haasteita. Pohteella on selkeä suunta, mutta seurataan, millainen lopputulos meillä on muutaman vuoden päästä. 

Mitä teet vapaa-aikanasi? 

Urheilen ympäri vuoden. Käyn salilla, kesällä pyöräilen ja talvella juoksen. Metsästän ja kalastan. Nyrkkeily on rakas laji, kuten myös erilaiset joukkuelajit. Joka päivä pitää olla pientä liikettä työn vastapainoksi. Arkipäivän rentoutukseni on ruuanlaitto. Bravuurini on kuhakeitto, johon käytän omakalastamiani kaloja. 

___

Tämä artikkeli on osa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen julkaisemaa ”Parhaat osaajat” -juttusarjaa.