Kun sairaalaklovnit ilmestyvät hassuttelemaan, ikävä sairaalakokemus voi muuttua nauruksi, lauluksi, iloksi, lohduksi ja lämmöksi.

Tiukkis, Hölökkä ja Plööde kouhottavat pienen hetken ja touhutessaan vilkuilevat uteliaina yleisöään. Ketä siellä mahtaa olla, pitääkö tässä ihan ujostella? Ei, ei tarvitse kenenkään jännittää. Pian laulu raikaa ja nauruvaara uhkaa. Punaisissa nenissään klovnineidot ottavat yleisönsä – niin pienet kuin isotkin. Hetki on tavallistakin juhlavampi, sillä menossa on klovnien synttärisäpinät.

Yhdessä, ilo seuranain

OYSin sairaalaklovnit viettivät tiistaina 10-vuotisjuhlapäiväänsä ja samalla sairaalaklovnerian 20-vuotista taivalta. Asiaan kuuluvasti ilo on herkässä:  hetkessä lapsiasiakkaiden ja -potilaiden päivästä tulee iloisempi. Aulassa odottaminen ei ole enää niin tylsää, eikä tuleva toimenpidekään ehkä enää pelota. Tai ainakin se on helpompi sietää, kun nauru kuplii mielessä punanenäneitojen tuottaman lämpimän tunnelman takia.

TIukkis eli Tiukka os. Pipo (Tatja Hirvenmäki), Hölökkä (Katja Lehtola) ja Plööde Tilpehööri (Päivi Kangasniemi) vierailevat lasten osastojen ilona kolmena päivänä viikossa ja käyvät säännöllisesti myös OYS Konstissa. Syksyllä he aloittavat tempauksensa myös vanhustyössä. Lisäksi suunnitelmissa on, että klovneja nähtäisiin jatkossa myös aikuisten palliatiivisessa toiminnassa lapsiperheiden tukena.

OYSin klovnitiimissä ovat neitojen lisäksi mukana myös herra P.Londi (Kimmo Hirvenmäki), mutta hän ei ehtinyt juhlimaan, kun oli uimassa.

Korvat hörölle

Sairaalaklovnitoiminta käynnistyi Suomessa 20 vuotta Helsingin Lastenklinikalla. Hyvin nopeasti toiminta laajeni Turkuun ja Tampereelle. Vuodesta 2012 lähtien toimintaa on ollut jokaisessa yliopistollisessa sairaalassa.

– Huumori kuuluu kaikille ja leikki kuuluu ihmisen elämään. Sairaalaklovnit tuovat sairaalan toisenlaista tunnelmaa, muutosta ja energiaa. Toivomme, että kohtaamiset auttavat erityisesti lapsia sietämään hoitotilanteita ja sairastamistaan ja ehkä jopa toimimaan toipumisen tukena, toteaa Katja Lehtola.

Vuorovaikutteiseen klovneriaan perustuva työmuoto on saanut alkunsa Yhdysvalloissa 1980-luvulla. Tavoitteena on tarjota yhteinen iloinen hetki lapsen ehdoilla. Hetki, joka vie ajatukset muualle, pitää leikkimieltä yllä sairausaikana sekä auttaa käsittelemään sairaalaan ja sairauteen liittyviä pelkoja ja vaikeita tunteita.

Tempaukset vähän lämmittää

Suomessa klovnit ovat mukana myös toimenpiteissä. Niin myös OYSissa, jossa klovnit keventävät esimerkiksi jännittävää magneettikuvantamisen osastopäivää, kun lapsi joutuu vaikkapa kanyloinnin tai nukuttamisen kanssa tekemisiin.

– Suomessa toiminta on tiivistä yhteistyötä henkilökunnan kanssa. Olemme läsnä lapsen päivässä yhteisen suunnitelman mukaisesti, Lehtola kertoo.

Sairaalaklovnitoiminta nähdään useimmiten saumattomana osana osastojen toimintaa ja hyvää hoitoa. Kohtaamiset tuovat hyvinvointia ja edistävät terveyttä niin asiakkaille kuin henkilöstöllekin.

Leikki löytyy, tennarit kattoon

Katja Lehtola on sairaalaklovni, koska hän tahtoo tehdä työtä, jolla on merkitystä.

– Klovnina saan rauhassa kohdata lapsia ja leikkiä. Ja koska rakastan klovneriaa, jatkuvaa heittäytymistä ja ihmettelyä.

Sairaalaklovnit ry on eurooppalaisen kattojärjestön EFHCO:n laatusertifioitu täysjäsen. Lahjoitusvaroin  toimivassa yhdistyksessä työskentelee Suomessa 25 sairaalaklovnia. Viime vuonna toimintapäiviä oli ennätysmäärä 1 524, ja kohtaamisia niihin mahtui yli 65 000. Kymmenessä vuodessa toiminta on lähes kolminkertaistunut.

Juhlavuoden kunniaksi yhdistys lanseeraa Sairaalaklovnit-sovelluksen, joka laajentaa klovnien toimintaa, pidentää sairaalakohtaamisten kaarta ja ylläpitää klovnien suhdetta lapsipotilaisiin osastovierailujen ulkopuolella. Sovelluksesta löytyy Palloposti-toiminto, joka on tarkoitettu sairaalassa hoidossa olevien lasten ja klovnien väliseen viestittelyyn.

Otsikko ja väliotsikot ovat lainauksia Hölökän, Plööden ja Tiukkiksen lauluista synttärisäpinöissä.